Hattarasaarella, Tasselikadun varrella, kohosi kaunis vaaleanpunainen (sellainen puhdas vaaleanpunainen, ei persikkainen) huvila. Huvilassa asui Herra ja Rouva Papunen yhdessä tyttärensä Super-Sinin ja heidän mopsikoiransa Bobon kanssa. Bobolla oli kaunis ruskea tuulinen turkki ja ihana pieni rusetti kaulassa.
Sinä päivänä Sini oli täynnä tarmoa, Rouva Papunen oli luvannut viedä hänet eläintarhaan. Herra Papunen pakkasi perheensä autoon, mopsikoira Bobo sai hypätä auton takalavalle ja matkustaa siellä korvat tuulessa lurpattaen.
Kun he pääsivät perille, portilla he näkivät ystävänsä Tossavaisen, voi miten hauska tavata!
Yhdessä koko porukka lähti katselemaan eläimiä. Super-Sinin mielestä riikinkukot olivat kauneinta mitä hän on nähnyt! Tossavaisen lemppareita olivat suloiset Godzillat ja rouva Papusen mielestä pingviinit olivat ihastuttavan lystikkäitä, erityisesti ne pinkkihihaiset.
Koska oli kaunis aurinkoinen kesäpäivä, koko porukka päätti välillä lähteä jäätelölle. Tossavainen otti tapansa mukaan seitsemän palloa, Super-Sini kaksi, persikkaa ja aprikoosia, vaikka osaako niitä nyt erottaa kukaan. He lähtivät aukiolle päin etsimään penkkiä, johon olisi mukava istahtaa herkuttelemaan. Kun he pääsivät aukiolle, iso joukko ihmisiä oli kokoontunut sinne jutustelemaan. Kuhina oli kova, mikähän nyt on vialla?
Pieni puputyttö tuli ystäviämme vastaan itkien. Hän kertoi, että lumileopardi oli kadonnut. Siis mitä! Lumileopardi oli kateissa! Voi ei!
Vaikka miten huuteli, etsi torilta, jokaisen kannon alta tai kavereitten kaapeista, sitä ei löytynyt mistään! Aukiolle kokoontuneet jutustelijat päättivät yhteistuumin auttaa eläintarhaa lumileon etsimisessä. Kaikki alkoivat etsiä, toiset koittivat houkutella sitä esiin herkuilla, toiset kiersivät eläintarhan joka kolkan. Tossavainen kiipesi puusta toiseen ja tähysteli, näkyisikö lumileopardista hännänpäätäkään. Ja kas kummaa, voikukkapellossa näkyi jotain liikettä!
Kaikki ryntäsivät voikukkapeltoon tarkistamaan asiaa. Ja hö höö, siellähän se lumileopardi oli, köllötteli päiväunilla voikukkien keskellä! Tietysti se oli ihan yltä päätä ohuessa haituvassa, tiedättehän ne voikukasta tulevat hahtuvat? Mutta muuten priimakuntoisena, ehjänä ja tahrattomana. Yhtä kaikki, ihan kunnossa ja makoisat unet saaneena lumileopardi oli! Voi sitä riemua kun taas kaikki eläintarhan asukkaat olivat turvallisesti tallessa ja omissa häkeissään! Kaikki olivat iloisia ja helpottuneita.
Olipas se aikamoinen reissu, sanoi Rouva Papunen, kun he vihdoin pääsivät iltamyöhällä kotiin. Kaikki olivat etsintäpuuhista väsyneitä, joten iltapalan jälkeen uni tuli helposti. Hyvää yötä Super-Sini ja Bobo! Kauniita unia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit :)